12. kesäkuuta 2016

"Sinä olet tainnut lihoa" ja muuta aikuisten shaibaa

"Sä olet tainnut lihoa siellä lomalla." Tällaisen kommentin sain, kun kokeilin housuja kaupan sovituskopissa.

Uskon, että voin kertoa ihmisille, miten mulle puhutaan. Että mulle voi alkaa puhua vain tietyllä tavalla. Tästä seuraa se, että koulutan jengiä vähän kuten koiria: jätän jotkut jutut, ne epätoivotut, vain huomiotta. Esimerkiksi tällaiset. 

Jatkoin puhetta toisen henkilön kanssa, joka pyöritteli kommentille silmiään. Kiitos siitä, henkilö.

Vieläkin vituttaa, vaikka muka olin tilanteessa niin sika-zen.

SAAPUESSANI uimahallille isken vaatteet kaappiin ja marssin uimakassi kädessäni vesipullontäyttöpisteen kautta suihkuille. Ohitan muita naisia, jotka pukevat ja riisuvat hitaasti ja vaikeasti pyyhkeidensä takana.
Minulle on kerrottu, että jotkut ihmiset vain kaipaavat yksityisyyttä sellaisella hetkellä. Että kainous ei välttämättä ole samaa kuin ruumiillisuuden häpeäminen. Uskoisiko tuota?

Mä vihaan tätä maailmaa. Naisille luodaan koko ajan mitä älyttömimpiä tarpeita, jotka lähes poikkeuksetta liittyy siihen, että ilman näitä tuotteita naiset on rumia ja haisee pahalle. 
Uusin löytöni on pilludödö. 

Kysyin kaveriltani, mitä hyötyä tämmösestä kommentoinnista voi mahdollisesti olla. Hän ihmetteli samaa, oli ollut samassa tilanteessakin. Ai että, on se aina kiva tietää, että tällaisia kommentteja satelee muillekin. On oikein mieltäylentävän ihanaa, että kommentoijina on aina ne aikuiset naiset. Ei mulle yläasteen jälkeen oo tullut läskikommentteja muilta kuin vanhemmalta sukupolvelta. "Aikuisilta".

Kun nainen ottaa paidan pois, omana itsenään, siihen sisältyy häpeän nielemistä, rohkeutta, sankaruutta. Mukana on viesti siitä, että ”itsestäni huolimatta hyväksyn itseni.”

Ihan voitte tähän alle nyt kertoa, mitä siitä saa. Niin, sinä viiskymppinen siellä, puhun sulle. Mitä aattelit, että tällä kommentilla saat? Mitä tapahtuis?

Aattelitko että oon ihan silleen VOI KIITOS IHANA KUN SANOIT MINÄPÄ MEEN NYT HETI OSTAMAAN LAIHDUTUSSMOOTHIEN? Sitäkö aattelit? Niinkö toivoit käyvän?

Aattelitko, että oon samaa mieltä? Että liityn siihen lässyttävään painonrääpimäkuoroon, joka tuntuu puolelle naisista olevan vakiharrastus? NO NIINHÄN SE ON JOO OON NYT RUMA LÄSKI VOI ETTÄ VOI ANTEEKS KUN OONKIN NÄIN LÄSKI AI KAMALA HEI MIEHET MIHIN VOIN LÄHETTÄÄ SEN ANTEEKSIPYYNTÖKIRJEEN VARTALOSTANI? Niinkö aattelit, että sanon?

Aattelitko, että alan itkeä? Sitäkö se on? Ootko joku koulukiusaaja? Ihan tosi-kovistyyppi? Aattelitko että oon silleen YHYHYHYY OTA MUN LOUNASRAHAT KUNHAN SANOT MUA NÄTIKS

No, kerro nyt. Kirjota siihen alle. Anna tulla. Ihanko äidilleskin puhut noin? KYLLÄPÄ IRMELI  ON PAISUNUT AI AI

Olen halunnut kirjoittaa jo tovin siitä, että olen nykyään, ainakin joillain mystisillä, lääketieteellisillä terveysmittareilla, lievästi ylipainoinen. Pikkuisen lihava. Sen verran, että takapuoli näkyy myös edestäpäin katsoessa, reidet hankaavat yhteen ja mahassa, etenkin alamahassa, on paksuja, pehmeitä makkaroita, jotka eivät enää päästä lantioluita läpi.

En voi uskoa, että kirjoitan näin, mutta se tuntuu ihanalta. Minä tunnun minusta ihanalta.

Ei tää oo mikään yläaste. Pistä se suukki neppariin, jos sieltä ei oo kerran tulossa mitään kaunista, ja lakkaa puhumasta mulle noin. Lapsillekin sanotaan, ettei saa olla tuhma; nyt minä sanon sulle. Lopeta toi.

Sä et saa musta mitään. Mitään. Piste.


We aren't barbies. We are made of flesh and blood. These are all the same body -- my body. I have worked hard for this body and I am proud of this body. In a world where we are surrounded by the images of our friends highlight reel sometimes it's good to see a little reality so we can keep our expectations real. No matter where you are on your body's journey, be proud and love yourself. Make goals because you love your body not because you hate it.

   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti